maanantai 29. toukokuuta 2017


Tyttökiekkokouluttajan kauden 2016-2017 tunnelmat

Pelaaja keskiössä, I am...

Useamman vuoden toimintaa seuranneena ja mukana olleena totean, että ei ole kahta samanlaista kautta, onneksi! Toimintaympäristömme muuttuu yhdessä ympäröivän muun maailman kanssa ja vaatimukset myös lapsia kohtaan kasvavat. Jo hyvin nuorelta pelaajalta odotetaan ja vaaditaan taitoja arjen sekä harjoittelun hallinnassa, vaikka lapsen kehitysvaiheet eivät siihen tarjoa tarvittavaa runkoa. Jokainen on oma yksilö omalla kehityspolullaan niin pelaajana kuin ihmisenä. Vaikka puhumme joukkuelajista, olemme viimeisen kauden aikana onnistuneet pääsemään yhä lähemmäs yksittäisiä pelaajapolkuja.

Tavoitteena on laittaa pelaaja itse hahmottamaan oma tilanteensa sekä kehittämään sitä. Nuorista tyttökiekkoilijoista onkin kehittynyt taitavia arjen taitureita. Olemme ottaneetkin heiltä myös oppia Tanjan kanssa.
 
 
Joukkue, Family
 
Harvoin joutuu enää pelaajille kertomaan ryhmätoiminnan eli joukkuepelaamisen sääntöjä. Ne alkavat olla jo hyvin hallussa. Mutta kun aletaan miettiä missä roolissa itse olen joukkueessa tai mitä taitoja tuon joukkueelle, alkaa ankara pohdinta. Joukkue koostuu hyvistä yksilöistä, joilla jokaisella on annettavaa. Omat silmät pelaajana avautuvat huomaamaan itse heikkouksina pitämiäni taitoja joukkueen vahvuuksiksi kaverivalmennuksen keinoin. Jälleen laitamme pelaajat toimimaan. Kaveri kertoo vain hyviä ominaisuuksia sinusta pelaajana jääharjoituksen tai ottelun jälkeen. Muutaman alueleirin jälkeen on tullut pelaajilta kommenttia, että kaverivalmennus on ollut ehdottomasti leirin parasta antia!
 
Pelaajakeskusteluissa niin leirien yhteydessä kuin niiden ulkopuolellakin on usein tullut esiin arjen haasteita, aika pieniä ongelmia, joiden ratkaisemisessa pelaaja on yksin ja hukassa. Mietin usein missä on heidän "aikuisjoukkueensa"? Tytöt ovat erittäin viisaita ja pohtivat perheidenkin omia asioita tarkkaan. Arjen harjoittelun ongelmakohdaksi saattaa nousta perhetilanteita, joiden pohdintaan lapsi on jäänyt kiinni. Puhukaa vanhemmat teidän tyttöjen kanssa! Keskustelkaa asioista ja ottakaa kaverivalmennus arkeen käyttöön. Puhumattomuus saattaa viedä lapsen vääriin johtopäätöksiin ja pieni kivi voi kasvaa isoksi kallioksi, jota ei pysty ylittämään.
 

''It takes a village to raise a child''

Vanha afrikkalainen sanonta kertoo, että tarvitaan kylä kasvattamaan lasta. Yhteisöllisyys ja yhteistyö tyttökiekkoseuroilla Hämeen alueella on kiitettävällä tasolla. Tämänkin kauden aikana on keskusteltu ja ideoitu mahtavia projekteja, osa jo toteutunut ja osa vielä hautumassa. Edelleen kuljetaan pelaaja tärkeimpänä, seurat ja logot perässä. Vain yhteistyöllä pääsemme eteenpäin ja kehittämään alueen tyttökiekkoa. Lämmin kiitos kaikille osallistujille mukaan heittäytymisestä! Jokaisella meillä on tärkeää osaamista ja annettavaa - muistakaa käyttää myös kaverivalmennusta tässä hyödyksi. Kehu ja kannusta myös osaavaa aikuista.


Tyttökiekon valmennuksen tueksi ensi kaudella alueen tyttökiekkotutor tulee toimimaan valmennuksen mentorina. Emme unohda myöskään hyvin alkaneita pelaajatukitoimia, mutta nyt tulevat myös valmentajat saamaan oman tukensa toimintaan.

Paljon voimme tehdä lapsen urheilun edistämiseksi aikuisina, mutta se palo ja intohimo jääkiekkoon pitää syttyä lapsen sydämeen. Vain mielekäs tekeminen tuottaa hyvän hedelmän.

Aurinkoista treenikesää kaikille!





tiistai 16. toukokuuta 2017

Tutorin ajatuksia menneestä kaudesta


Tutorin ajatuksia menneestä kaudesta

Kohtaamisia - pieniä hetkiä, jotka hyvin käyttämällä voi antaa pelaajille paremmat edellytykset suunnata kohti tavoitteitaan. Auttamista eteenpäin, vinkkejä fysiikan, lajitaitojen ja ”leijonavoiman” eli psyykkisen voiman kehittämiseksi. Kannustamista ja tsemppaamista, erilaisten – välillä vaikeidenkin asioiden käsittelyä yhdessä ja erikseen. Pilliin puhaltamista, ohjaamista, mentorointia, suuria tunteita.

Näitä kaikkia on tämä kausi pitänyt sisällään.

Tällä kaudella olen kohdannut paljon erilaisia pelaajia ja joukkueita. Joukkueita erilaisilla energioilla, pelaajia erilaisilla taidoilla ja asenteilla. Takana upeita keskusteluja niin pelaajien, valmentajien kuin vanhempienkin kanssa, niin seurakäynneillä kuin leireilläkin.

Parhaiten on jäänyt mieleen ne pienet hetket, kun pelaaja on vaihtoaitiossa purrut hammastaan kyynel poskella, ja päättänyt mennä seuraavaan vaihtoon taistellen ja vielä kovemmalla asenteella. Ja ne hetket, kun pelaaja aidosti pelaa joukkueelleen ja sitä kautta onnistuu myös itse. Ja se pelaaja, joka nauttii siitä mitä tekee – oli tavoitteena sitten vain tämä kausi tai maajoukkue. Ja se valmentajakaveri, jonka kanssa hommat sujuvat, ja pystytään oppimaan vastavuoroisesti. Ja se kapteeni, joka sai joukkueensa lentämään…

Valmentaminen on havainnointia ja oppimista – elinikäistä sellaista. Tämän kauden havainnot ja opit tiivistän tässä nyt muutamaksi vinkiksi:



PELAAJA

-          usko itseesi ja omaan tekemiseesi! Älä pelkää virheitä vaan ole rohkea – mokat opettavat, joten niillä on tärkeä merkitys. Valmentaja on sinua varten, joten pyydä apua ja palautetta, jos et mielestäsi saa sitä riittävästi.

-          jos sinulla on jokin iso tavoite, mutta et tiedä mitä sen eteen pitää tehdä, niin kysy. Ole valmis tekemään myös paljon omaehtoista harjoittelua sen eteen. Muista: työ palkitaan aina!



VALMENTAJA

-          panosta pelaajien henkilökohtaisen taidon kehittämisen rinnalla itse joukkueen kehittämiseen. Tutustu pelaajiisi hyvin, ja arvosta ja sanoita arvostus toisen tuntemisesta, yhteistyöstä, hyvästä joukkuehengestä ja näiden vaikutuksesta joukkueen pelisuoritukseen. Joukkueen tehokas suoritus vaatii aina sekä tehtävätason (pelisuoritus) että tunnetason (joukkueen kiinteys ja ryhmäprosessi) onnistunutta saavuttamista. Kun pelaajalla on joukkueessa hyvä olla, hän pystyy tekemään parhaansa, saavuttamaan tavoitteitaan, ja menestystäkin alkaa joukkueelle tulla jossain kohtaa. ME täytyy olla isompi kuin MINÄ.

-          mieti, miten annat pelaajille palautetta. Annatko palautetta vain maaleista ja syöttöpisteistä? Jos haluat, että pelaajat kasvavat sinnikkyyteen ja oppivat, että työ tekijäänsä kiittää eli tulokset saavutetaan harjoittelun ja työnteon kautta, niin anna positiivista palautetta myös mm. hyvästä yrityksestä, hyvästä yhteistyöstä ja muiden kannustamisesta. Mm. ne yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, jotka joukkuepelaamisen kautta on mahdollista oppia, ovat kullanarvoisia niin tuleville maajoukkuepelaajille, kuin niillekin, jotka eivät jatka urheilu-uraansa pidemmälle.  

-          monesti laadukkuus piilee yksinkertaisissa asioissa. Pelaajat eivät ehkä pysty sisäistämään vielä kaikkea sitä, mitä osaisit opettaa. Joten ensin perusasiat kunnolla kuntoon ja sen jälkeen hienoudet päälle 😊!

-          teet arvokasta työtä, muista arvostaa sitä itsekin!



VANHEMPI

-          tuttu kuljeta, kannusta, kustanna on varmasti tallentunut jokaisen sisäiselle kovalevylle. Sen lisäksi rohkaise pelaajaasi keskustelemaan itse omista asioistaan valmentajien kanssa. Se, että pelaaja oppii keskustelemaan ja hoitamaan itse asioitaan ikään sopivalla tavalla, auttaa pelaajaa kasvamaan pikkuhiljaa vastuuseen itsestään ja myös omasta tekemisestään.



ISO KIITOS kaikille pelaajille, valmentajille ja vanhemmille menneestä kaudesta!

Päätössanoiksi siteeraan Mielen kuntosalia: ”Tue, rohkaise ja ihaile jokaista, joka yrittää ylittää itsensä. Tarvitsemme enemmän rohkaisijoita, meillä on jo tarpeeksi kriitikoita.”

Me Sarin kanssa olemme pelaajien tukena kesälläkin, Whatsapp laulaa lintujen kanssa samaan tahtiin. Toivomme edelleen raikasta vuoropuhelua, ollaan yhteyksissä!



t. Tanja
























torstai 6. lokakuuta 2016

Tyttökiekkoilijoiden arkea ja tulevia tapahtumia


Tyttökiekkoilijoiden arkea ja tulevia tapahtumia

Taas on uusi kausi lähtenyt hienosti käyntiin. Tyttökiekkoilijalle se tarkoittaa koulun, kiekkoilun ja kaiken muun toiminnan yhdistämistä kokonaisuudeksi, jota kutsutaan arjeksi. Jossakin häämöttää jokaisen oma päämäärä, ja jokainen kulkee sitä kohden omaa polkuaan pitkin, toivottavasti matkasta nauttien!

Hämeenlinnassa HPK:n E/D-tytöt sekä C/B-tytöt viettivät maanantaina hieman poikkeavaa harjoituspäivää. Tukat oli kammattu huolella, sillä oli kuvauspäivä. Joukkueet oli lisäksi varustettu positiivisella energialla ja hienolla tekemisen meiningillä – kiitos siitä sekä tytöille että valmentajille!

 










GHD eli kansainvälinen tyttökiekkopäivä on täällä taas! Viikonloppuna järjestetään tyttökiekon kokeilutapahtumia ympäri Suomen. Kaikki tapahtumat ovat maksuttomia, eikä luistimia, kypärää ja mailaa kummoisempia varusteita tarvita. Toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleeksi mukaan! Tarkempaa tapahtumatietoa löydät lähiseurasi nettisivuilta, meiltä tyttökiekkotoimijoilta (tyttökiekkokouluttaja Sari: 050-4114938 / tyttökiekon tutorvalmentaja Tanja 050-355165) sekä TÄÄLTÄ.

P.s. jos innostuit niin pelkästään tytöille järjestettäviä pelitällejä eli tyttöjen omia pelitapahtumia 05-syntyneidelle ja nuoremmille järjestetään muutamia tälle kaudelle.

Ensimmäinen pelitällitapahtuma on Orivedellä la 19.11., lisätietoja TÄÄLTÄ.

Tervetuloa mukaan!




maanantai 4. heinäkuuta 2016

Häme tyttökiekko 2016-2017: Tyttötutor Tanja mukaan #haastapennut


Kesätervehdys!

 




Olen Tanja Mäkelä, Hämeen alueen tyttökiekon tutor-valmentaja 2016-2017.

 

Olen aloittanut valmentamisen vuonna 1997. Sitä ennen ehdin pelata vuosia poika-, tyttö- ja naisjoukkueissa. Matkan varrella olen ohjannut ja valmentanut erilaisia lasten ja nuorten ryhmiä jääkiekon lisäksi myös salibandyn ja jalkapallon parissa – lajit ovat myös pelaajana tuttuja. Nyt viimeiset pari vuotta olen ollut mukana myös erilaisissa Jääkiekkoliiton tapahtumissa.
 

 

Olen myös lajimentori, mentorointiin koulutettu valmentaja. Mentoroinnissa ratkaisuja ei anneta valmiina vaan pelaaja joutuu pohdiskelemaan itse asioita. Kun pelaaja tuntee hyvin itsensä – vahvuutensa ja haasteensa – hän tietää myös rajansa ja pystyy harjoittelussaan ja pelaamisessa parhaimpaansa. Mentorointi on siis eräänlaista voimavarojen kaivelemista, lamppujen sytyttämistä, oivallusta omista kyvyistä ja mahdollisuuksista. Apuna käytetään mm. erilaisia keskustelupohjia ja harjoitteita ja joskus keskustelua voidaan käydä kaukana omista ympyröistä, vaikkapa voimannuttavassa luonnossa. Samalla voidaan miettiä harjoittelua metsässä – mitä mahdollisuuksia luonto tarjoaa esimerkiksi tasapaino-, kehonhallinta-, tai ketteryysharjoitteluun?

 

 
 
Pidän siitä, että nykyvalmentamisessa keskitytään ihmiseen kokonaisuutena. Pelaajapolku on kuitenkin pitkä ja pelaajaksi kasvaminen vuosien prosessi, oikopolkuja ei ole ja pikavoittoja on turha hakea. Huippujen tekeminen vaatii kärsivällisyyttä ja kasvatustehtävänä hyvän valmennuksen tulisi tarjota pelaajalle pohjaa kohdata yhä haastavimpia tilanteita, niin fyysisen kuin henkisen kestävyyskyvyn puitteissa. Ja niille, jotka eivät koskaan pääse tai halua huipulle urheilussa, urheilun tulisi kuitenkin jättää sellainen jälki, joka kannustaa elinikäiseen liikkumiseen ja hyvinvointiin.

 
Nyt on aika hengähtää hetki ja sitten käynnistellä taas uutta kautta. Toivotan kaikille hyvää kesän jatkoa ja aurinkoisia harjoittelupäiviä!


Käynnissä on Häme/Keskimaa Leijonapentujen kampanja #haastapennut. Laita oma kesäharjoittelukuvasi Instaan #haastapennut ja haasta muutkin värikkääseen kesäharjoitteluun! Muista että sinun tärkein työ ensi kaudelle on rakentaa hyvä peruskunto jotta taidot jäällä pääsevät paremmin esiin. Ohessa muutamia upeita pentujen kesäkuvia :).






p.s. muista käydä ilmoittautumassa Hämeen kartoitustapahtumaan Lempäälässä su 7.8. (2000 - 2004 syntyneet tytöt).
Oheisesta linkistä tarkemmin Häme Leijonapennut kartoitus elokuu 2016

 

 

 

 

 

keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Lähellä kauden loppuhuipennusta - mitä sinulle kuuluu jääkiekkoprinsessa ?

Kausi on mennyt ohitse todella vauhdilla eikä vähiten siksi koska Hämeen tyttökiekkokausi on ollut erittäin vilkas tapahtumien osalta. Tällä kaudella jatkettiin Leijonapentujen iltapelitapahtumia (2 kpl: syyskuussa Urjala ja marraskuussa Hämeenlinna) ja aluevalmentajien mukaan astuminen tyttökiekkoon tarjosi taitovalmennukseen lisää eväitä myös tyttöjoukkueiden valmentajille (Jari Ruottinen mukana elokuun pentuleirillä Kuortaneella vastaten jääharjoittelusta sekä Olli Savikon taitojäätapahtumat Tampereella kerran syksyllä ja kerran kevään aikana). Lisäksi kauden aikana tavattiin useamman seuran tyttöpelaajien kesken taitojäätapahtumissa Tampereella ja Hämeenlinnassa liki kymmenen kertaa isommalla porukalla, useasti tapahtumissa mukana Jääkiekkoliiton tyttöjen taitovalmentaja Saara Niemi.
(Kuvat Lasse Tuorila ja SS)



 
 Leijonapentujen iltapelitapahtuma Hämeenlinnassa marraskuussa 2015. Kuvassa HPK:n Viivi, Netta-Sisko ja Kiia.

Kauden pääpaino tyttökiekkoilijan tukemiseksi on ollut henkisen valmennuksen mukaan tulo arjen harjoitteluun. Useat pelaajat ovat joutuneet fyysisen harjoittelun lisäksi ajattelemaan ja punnitsemaan omaa tekemistään monelta eri kannalta. Pelaajat ovat kirjanneet ja listanneet omia tavoitteita, saavutuksia, kirjattu viikon harjoittelulle tavoitteet sekä kuinka ne saavutettiin. Tarkisteltu harjoitteluviikon sisältö kirjaamalla liikkuminen, ruokailu ja lepo ylös. Oletko sinä koskaan kirjannut ajatuksia, tavoitteita ennen harjoituksia/peliä ja sitten sen jälkeen tarkistellut kuinka meni, antaen oman palautteen? Suosittelen lämpimästi.

 
PiPo-Projektin pinkit ladyt, ihanat ja pirteät tyttöjen ja äitien liikuttajat Kaisa ja Tanja.
 


Pelaajat päättää jääharjoitus toteutettiin joulukuussa 2015 akatemian aamujäillä :).


Tampereen akatemia- ja Leijonapentujen kauteen on kuulunut edelleen fyysisen valmennuksen monipuolistaminen, palauttavan harjoittelun tarkistaminen sekä Luisteluklinikan vierailu jää- ja oheisharjoitteluesimerkein.
Valmennuksen tukena ollut Varalan valmennusopin opiskelijat Sami ja Tino.




 
Luisteluklinkikka Tesoman aamujäillä, mukana 17 alueen tyttöä.




Mahtava ja monipuolinen kausi jo nyt, mitä vielä saavutetaankaan!
Kauden saldona on huomattu myös se, että jääkiekko ei ole vain harjoittelua kaukalon jäällä vaan suuri liike tapahtuu kaukalon ulkopuolella (pään sisässä sekä fyysisessä harjoittelussa). Jokaisella meillä on unelma!

Mutta se kaiken kruunu ja timantti on se liikkumisen ilo, joka meidän jokaisen olisi hyvä löytää sisältämme edelleenkin vaikka asettaisimme tavoitteita ja päämääriä. Ohessa sitä tunnelmaa Parkanosta GHD/MHD tapahtumasta helmikuun 13. päivänä 2016.
https://www.youtube.com/watch?v=LdnG2JGE7gQ